Taiteilijan brändi

NUORI TAITEILIJA VOI ONNITELLA ITSEÄÄN SIINÄ VAIHEESSA, KUN TAITEILIJA EI ITSE ENÄÄ TUNNE KAIKKIA NIITÄ, JOTKA TUNTEVAT HÄNEN TÖITÄÄN! 

TÄLLÖIN TAITEILIJUUS ON ALKANUT JA EDESSÄ ON TAITEILIJAN ASEMAN VAKIINNUTTAMINEN JATKUVILLA NIMEN TOISTOILLA.

Tyypillinen uran eteneminen tapahtuu näin:

*Teoksia esitelläään paikallisissa kouluissa, kahviloissa, julkisissa tiloissa

*Sitten tulevat näyttelyryhmät tai muut vaihtoehtoryhmät ja liittojen galleriat. Näistä näyttelyistä etsivät potentiaalista uutta luovuutta museoiden edustajat, galleristit, keräilijät ja toimittajat.

*Uransa alkuvaiheessa taiteilijoiden kannattaa kuulua eri näyttelyryhmiin, koska on todettu se, että näyttelyryhmiin kuuluminen vauhdittaa taidemaailmaan pääsyä ja aseman luomista.

*Ehkä siirrytään yksityisiin gallerioihin. Kun taiteilija on saanut vähän näyttöä, markkinaorientoituneet galleristit saattavat kiinnostua taiteilijan lahjakkuudesta ja tuotannosta, koska riski on pienentynyt.

*Mahdollisesti retrospektiivinen näyttely

Miksi olisi tärkeää pitää gallerianäyttely pääkaupungissa?

*Pääkaupungissa näyttelyn näkee parhaiten taiteilijan uraa edistäviä ihmisiä, mm. tärkeimpien museoiden edustajat, tärkeimmät tiedotusvälineet ja valtion taideteosostotoimikunta.

*Nämä eri instituutioiden edustajat ovat yleensä kiireisiä ihmisiä ja siksi lähellä olevat näyttelyt tulevat helpommin nähdyksi.

*Kesäisin asia on toisin päin ja taiteilijan uraa edistävät ihmiset käyvät mm. Taidekeskus Salmelassa, Mäntän kuvataideviikoilla ja Retretissä.

*Laatutaide ei ole paikkakunta- tai aikasidonnaista

*Jos on saanut hyvää palautetta omalla paikkakunnallaan

 GALLERIOIDEN MERKITYS TAITEILIJALLE:

*Esittävät taiteilijan teoksia tiloissaan ja odottavat näyttelystä palautetta

*Markkinoivat taiteilijaa, myös ulkomaille

*Hankkivat ostajia ja pysyviä keräilijöitä

*Välittävät teoksia näyttelyn jälkeenkin

*Hoitavat suhteita taidemaailmaan

Galleristit yrittävät saada itselleen arvostettua nimeä ja sitä kautta nostaa taiteilijoidensa arvostusta.

Galleristin kanssa kannattaa pyrkiä luomaan pitkäaikainen työsuhde, jotta galleristi markkinoi taiteilijaa tehokkaammin.

Galleristit ovat portinvartijoita eli suodattavat uutta taidetta.

IMAGO JA HABITUS 

*Taiteilija useimmiten lokeroidaan julkisuudessa tietyn taiteen tyylin edustajaksi.

*Kannattaa huomioida se, että yleinen käsitys taiteilijan tuotannon tyylistä pysyy yllättävän sitkeästi.

*Imagoasialla on merkitystä, jos suuri yleisö saa tietää siitä.

*Taiteilijan taiteellinen arvostus tulee taidemaailman jurytysten kautta, mutta kuuluisuuden rakentaa media.

*Häly on kansainvälinen tapa saada huomiota.

*Eniten lehtien palstoilla on ollut sellaisia taiteilijoita, joista on ollut helppo kirjoittaa (tuotemerkki julkisessa tiedossa)

TAITEILIJAT TULEVAT KUULUISIKSI, KOSKA TEOKSET KIINNOSTAVAT, MARKKINOINTI ON OLLUT TEHOKASTA, TAITEILIJA ON SAANUT JULKISUUTTA JA TAITEILIJAT TEHDÄÄN NEROIKSI!

Eräässä saksalaisessa tutkimuksessa merkittävimmät tekijät taiteilijan urakehityksessä olivat:

75% hyvät suhteet

61% hyvää onnea

53% strateginen suunnittelu

46% kunnianhimoa

43% lahjakkuutta

29% suopeaa kritiikkiä

24% koulutus

TAIDEMUSEOIDEN MERKITYS TAITEILIJOILLE:

*Taidemuseoiden tehtävä on siirtää taideperintö tuleville sukupolville.

*Aluetaidemuseot ovat alueensa keskeisiä taideharrastusten aktivoijia.

*On hyvä selvittää eri taidemuseoiden fokusoinnit mm. näyttelyluetteloa selailemalla.

*On hyvä selvittää museon henkilökunnan kiinnostuksen kohteet esim. lukemalla näiden kirjoittamia artikkeleja.

*Kannattaa selvittää kaikki jurytetyt näyttelyt, joihin olisi mahdollisuus osallistua.

*Ennen sovittua tapaamista kuraattorin tai galleristin kanssa, kannattaa antaa jonkun tutun käydä esitettävät teokset läpi - omiin töihin tulee helposti lähisokeus.

*Vaadi kirjallinen sopimus tulevasta näyttelystä.

*Lehdistötiedotteeseen kannattaa kirjoittaa myös kaikki epätavallinen tieto.

*Pyydä aina palaute esim. galleristilta tai kuraattorilta, jos hakemuksesi on hylätty.